(Kamalaa! tein hienon ufo-esseen ja sitten yhdellä klikkauksella vain *puf* poistin sen! Kamalaa! Tässä tiiviisti:)

Tuli kysymys ufoista, ja näiden keskeneräisten lapsukaisten aiheuttamasta tuskasta neulojalleen (tai siis aloittajalleen). Tässä pari testattua (*) kikkaa, joilla ufotkin vielä iloksi muuttuu:

Ufo-piknik: Jokainen tuo omat ufonsa yhteiseen pöytään. Ihastellaan ja hämmästellään, ja tartutaan vaikka omaan tai sitten ystävän ufoon. Kotiinviemisiksi sitten Fufoa tai vaikka vain kepeämpi kassi, kun joku muu adoptoi omat Ufosi! (pääsivät varmasti hyvään kotiin).

Ufojen vaihto: Ystävänpalvelus, eli vaihda ufoja kaverin kanssa, tai auta vain ystävä yli vaikeimman paikan (kaula-aukko? napit? päättely?). Kiitollinen tehtävä, varmasti tulee gloriaa ja hyvä mieli kaikille. Jostain syystä ystävän ufot on usein paljon houkuttelevampia kuin omat.

Kaapissani lymyää ammoin rakkauden ensi huumassa kolmessa viikossa duunaamani villapaita, jossa on liian kapeat hihat... kiinnostaisko ketään?

Löytyyhän sitä aiheeseen erikoistunut blogikin: http://fufoilu.blogspot.com/
Sinne voi vielä ilmoittautua, pitäisköhän... 1.6. alkaa kamppailu.

* testiryhmänä toimi siskoni urbaani käsityö/viinipiiri, ideat sovellettu heidän kokemuksistaan.